Arvonlisävero (ALV) on merkittävä osa Suomen verojärjestelmää ja vaikuttaa lähes kaikkeen liiketoimintaan. On kuitenkin tilanteita, joissa yrittäjän tai yrityksen ei tarvitse maksaa ALV:tä. Tässä kattavassa artikkelissa käsittelemme näitä tilanteita ja selitämme, milloin ja miksi ALV-velvollisuus ei koske sinua vuonna 2024.
Liikevaihdon alaraja
Tärkein kriteeri ALV-velvollisuudelle on yrityksen liikevaihto. Vuonna 2024 ALV-velvollisuuden alaraja on 15 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että jos yrityksesi liikevaihto jää tämän summan alle 12 kuukauden tilikaudella, sinun ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi eikä tilittää ALV:tä.
On tärkeää huomata, että tämä raja lasketaan koko tilikauden ajalta. Jos ylität rajan kesken tilikauden, sinun tulee rekisteröityä ALV-velvolliseksi ja maksaa ALV takautuvasti tilikauden alusta.
Esimerkki: Maija myy käsintehtyjä koruja verkkokaupassa. Hänen vuosimyyntinsä on 14 500 euroa, joten hän ei ole velvollinen maksamaan ALV:tä. Jos myynti kuitenkin nousee 16 000 euroon, Maijan tulee rekisteröityä ALV-velvolliseksi ja maksaa ALV koko vuoden myynnistä.
Alarajahuojennus
Jos liikevaihto ylittää 15 000 euron rajan, mutta jää alle 30 000 euron, yritys voi saada osittaista huojennusta ALV:stä. Tätä kutsutaan alarajahuojennukseksi. Huojennuksen määrä pienenee asteittain liikevaihdon kasvaessa.
Esimerkki: Jos yrityksen liikevaihto on 20 000 euroa, se saa osittaista huojennusta ALV:stä. Huojennuksen määrä lasketaan kaavalla: vero - (liikevaihto - 15 000) x vero / 15 000.
Tietyt toimialat ja palvelut
On olemassa tiettyjä aloja ja palveluita, jotka ovat vapautettuja ALV:stä riippumatta liikevaihdon suuruudesta:
- Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut
- Sosiaalihuoltopalvelut
- Koulutuspalvelut (yleissivistävä ja ammatillinen koulutus)
- Rahoitus- ja vakuutuspalvelut
- Arpajaiset ja rahapelit
- Esiintyvien taiteilijoiden palkkiot
- Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myynti ja vuokraus (tietyin poikkeuksin)
- Postipalvelut
- Hautauspalvelut
Esimerkki: Yksityinen hammaslääkäri Pekka ei maksa ALV:tä hoitopalveluistaan, vaikka hänen vuotuinen liikevaihtonsa olisi yli 100 000 euroa. Samoin paikallinen kansalaisopisto ei maksa ALV:tä kurssimaksuistaan.
Kansainvälinen kauppa
Kansainvälisessä kaupassa ALV-käytännöt vaihtelevat tilanteen mukaan:
Myynti EU:n ulkopuolelle
ALV:tä ei yleensä tarvitse maksaa, kun myydään tavaroita tai palveluita EU:n ulkopuolelle. Tätä kutsutaan vientimyynniksi.
Esimerkki: Suomalainen ohjelmistoyritys myy sovelluksia Yhdysvaltoihin. Tämä myynti on ALV-vapaata Suomessa.
EU:n sisäinen kauppa
EU:n sisäisessä kaupassa sovelletaan usein käännettyä verovelvollisuutta, jolloin ostaja maksaa ALV:n oman maansa verokannan mukaan.
Esimerkki: Suomalainen yritys myy koneita saksalaiselle yritykselle. Suomalainen yritys ei lisää ALV:tä laskuun, vaan saksalainen yritys maksaa ALV:n Saksassa.
Palvelujen myynti ulkomaille
Palvelujen myynnissä ALV-käytäntö riippuu ostajan statuksesta (yritys vai kuluttaja) ja palvelun luonteesta.
Esimerkki: Suomalainen konsulttiyritys tarjoaa palveluja ruotsalaiselle yritykselle. Tässä tapauksessa sovelletaan käännettyä verovelvollisuutta, eikä suomalainen yritys lisää ALV:tä laskuun.
Yleishyödylliset yhteisöt
Yleishyödylliset yhteisöt, kuten urheiluseurat tai hyväntekeväisyysjärjestöt, ovat usein vapautettuja ALV:stä. Tämä koskee erityisesti niiden varsinaista yleishyödyllistä toimintaa.
Esimerkki: Paikallinen jalkapalloseura ei maksa ALV:tä jäsenmaksutuloistaan tai pienimuotoisesta varainkeruutoiminnastaan, kuten kausikorttien myynnistä.
Vähäinen liiketoiminta ja vapaaehtoinen ALV-velvollisuus
Vaikka liikevaihto jäisikin alle 15 000 euron rajan, yrittäjä voi halutessaan hakeutua vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi. Tämä voi olla järkevää, jos yritys tekee suuria investointeja tai myy pääasiassa toisille yrityksille.
Esimerkki: Aloittava valokuvaaja, jonka liikevaihto on 10 000 euroa vuodessa, päättää rekisteröityä ALV-velvolliseksi, koska hän ostaa kalliin kameran ja haluaa vähentää sen ALV:n omassa verotuksessaan.
ALV-velvollisuuden yhteenveto
| Tilanne | ALV-velvollisuus |
|---|---|
| Liikevaihto alle 15 000 €/vuosi | Ei velvollisuutta (voi hakeutua vapaaehtoisesti) |
| Liikevaihto 15 000 € - 30 000 €/vuosi | Velvollisuus, mutta oikeus alarajahuojennukseen |
| ALV-vapaa toimiala | Ei velvollisuutta |
| Vientimyynti EU:n ulkopuolelle | Ei velvollisuutta |
| EU:n sisäinen myynti yrityksille | Ei velvollisuutta (käännetty verovelvollisuus) |
| Yleishyödyllinen yhteisö | Yleensä ei velvollisuutta |
Yhteenveto
ALV-velvollisuuden ymmärtäminen on tärkeää jokaiselle yrittäjälle ja yritystoimintaa suunnittelevalle. Vaikka 15 000 euron liikevaihdon raja on selkeä mittari, on monia muitakin tilanteita, joissa ALV:tä ei tarvitse maksaa. Kansainvälinen kauppa, tietyt toimialat ja yleishyödyllinen toiminta ovat esimerkkejä tilanteista, joissa ALV-käytännöt voivat poiketa normaalista.
On kuitenkin hyvä muistaa, että ALV-asiat voivat olla monimutkaisia ja muuttua ajan myötä. Siksi on aina viisasta konsultoida kirjanpitäjää tai veroneuvojaa oman tilanteen varmistamiseksi. Oikea ymmärrys ALV-velvollisuudesta voi auttaa tekemään fiksuja liiketoimintapäätöksiä, optimoimaan verotusta laillisesti ja välttämään ikäviä yllätyksiä.
Olipa kyseessä sitten pieni käsityöläinen, kasvava start-up tai vakiintunut yritys, ALV-säännösten ymmärtäminen on olennainen osa menestyvää liiketoimintaa Suomessa vuonna 2024 ja sen jälkeen.